Autoon istahtaessa puhelin liitetään auton äänijärjestelmään tai radio laitetaan päälle. Pyöräillessä töihin korvanapeissa soi podcast. Kun henkilökohtainen rukoushetki on alkamaisillaan, pään sisällä käydään keskustelua mikä ylistyslevy inspiroisi alkavaa rukoushetkeä. Töissä, ystäviä tavatessa, kahvilassa – kaikkialla ääniä, hälinää ja musiikkia. Kuulostaako tutulta? Ehkä jopa pyrit täyttämään tilan äänellä tai musiikilla, silloin kun ympäristö ei tarjoa riittävästi hälinää. Monelle hiljaisuus ja yksinolo tuntuu lähtökohtaisesti niin epämukavalta, että sitä vältellään viimeiseen saakka. Sitä saatetaan vältellä kotiaskarein, tv:tä katsellen, netissä tai sosiaalisessa mediassa surffaten.

Jeesus kutsui oppilaansa hiljaisuuteen – pois kaikesta siitä mikä pitää meidät aktiivisina (Mk. 6:31). Hiljaisuus on lääke omahyväiselle ja egoistiselle sielullemme. Jeesus itse osoitti esimerkkiä, kuinka hän vetäytyi hiljaisuuteen ja yksinäisyyteen merkittävien tapahtumien ja päätöksien yhteydessä ja myös tilanteissa, joissa oli inhimillinen kiusaus tulla suureksi (Mt. 4:1-11; Lk. 6:12; Jh. 6:15; Lk. 4:42; Mt. 26:36-46). Hiljaisuus on usein taistelun paikka, josta löydämme itsemme ilman aseita. Hiljaisuus on samalla paikka, jossa saamme yhteyden sekä itseemme että Jumalaan – se on ympäristö, jossa opimme olemaan läsnä. Kaikessa koruttomuudessaan hiljaisuus tyhjentää ja riisuu, jotta Jumala voisi täyttää ja pukea meidät. Lopulta löydämme levollisuuden ja luottamuksen Jumalaan ja hiljaisuudesta tulee paikka, jossa voimme opetella kuuntelemaan Jumalan kuiskauksia.

Mitä sinussa tapahtuu silloin kun hälinä hiljenee ja kaikki se mikä täyttää mielemme jää sivummalle? – Kun on hiljaista ja olet yksin, mitä sinulle kuuluu? – Miltä hiljaisuus sinusta tuntuu? – Mitä kuulet Jumalan puhuvan hiljaisuudessa?

Miten luoda paikka hiljaisuudelle?
Kristillinen hiljaisuuden harjoittaminen on astumista pois asioista, jotka täyttävät mielemme tai stimuloivat ajatuksiamme. Eli hiljaisuuden harjoittaminen ei tarkoita kirjan lukemista tai hyvän saarnan tai podcastin kuuntelemista – hiljaisuuden harjoittaminen on ennen kaikkea vetäytymistä.

Mikä olisi sinulle paras paikka hiljaisuuteen vetäytymiselle kotonasi? Sohva tai nojatuoli tai olohuoneen matto, johon polvistua? Mieti sellainen paikka, johon voisit palata toistuvasti pysähtymään hiljaisuuteen.

Hiljaisuuden harjoittamisen aloittamista voisi verrata kuntosalilla käymisen aloittamiseen: Alkupainot on mietittävä lähtötilanteen mukaan. Jos lihaskunto on olematon, penkkipunnerrus aloitetaan minimipainoilla. Samoin hiljaisuuden harjoittaminen voi aluksi olla sitä, että päätät viettää esimerkiksi kymmenen minuuttia istuen hiljaa nojatuolissasi. Aloita jostakin sellaisesta, mikä ei tunnu liian suurelta tai mikä ei saa luovuttamaan ensimmäisen yrityksen jälkeen. Samalla tavalla kuin kuntosalilla käyminen kasvattaa lihaskuntoamme pikkuhiljaa, hiljaisuuden harjoittaminen kasvattaa kykyämme kestää hiljaisuutta pidempään. Päätä tehdä hiljaisuuden harjoittamisesta säännöllistä!

Päivittäiset hetket hiljaisuudelle
Päivittäisessä rukousrytmissä on osio, joka on tarkoitus viettää hiljentyen. Osion pituuden saat itse määrittää. Kuvittele, että rukouksen keskellä vietetty hetki hiljaisuudessa on kuin istuisi Jeesuksen kanssa nuotion äärellä: Sanat jäävät sivuun ja on aika kuunnella ja ihailla. Rauhoitu tämän hetken aikana, anna sisäisten kierrosten laskea ja ajatusten pysähtyä ja keskity kuuntelemaan sekä itseäsi että Jumalaa. Älä kiiruhda hetkestä eteenpäin, vaan anna hiljaisuuden aivan kuin syleillä sinua pitkään.

Mieti, miten ripotella päivään myös muita pysähtymisen hetkiä! Tutkimuksen mukaan aivot tarvitsevat lyhyitäkin, 30 sekunnista muutamaan minuuttiin kestäviä hiljaisia taukoja 40 minuutin välein. Mitä jos tällaiset mikrotauot olisivat sinulle sellaisia taukoja keskellä työ- tai opiskelupäivää, jolloin pysähdyt hetkeksi Jumalasi eteen?! Hiljentyminen on läsnäoloa. Pysähdy säännöllisesti mikrohetkiksi olemaan läsnä Jumalalle.

Päivä hiljaisuudessa
Ota tavoitteeksi viettää joitakin kertoja vuodessa kokonainen päivä hiljaisuudessa ilman elektronisia laitteita. Vaella päivä esimerkiksi kansallispuistossa. Pysähdy lepopaikoille päiväkirjasi kanssa ja kirjoita, mitä ajatuksia sinulle on kävelyn aikana herännyt.

Turussa on mahdollisuus viettää päivä luostarissa hiljaisuudessa omassa huoneessa ja käydä esimerkiksi katolisessa kirkossa rukoilemassa yksin. Lue kristillistä kirjaa päivän aikana, rukoile ja kirjoita aatoksesi päiväkirjaasi.

Päivän hiljaisuudessa voi viettää myös yhdessä toisen kanssa esimerkiksi siten, että päivän aikana on aikaa olla yksin ja ruokailuhetket ovat jakamisen hetkiä toisen kanssa.

Miten tahansa viettäisitkin päivän hiljaisuudessa, hyvä tapa päättää päivä on syödä herkullinen päivällinen, jonka mukana ”nielaiset sisällesi prosessoitumaan” kaiken sen, mitä olet päivän aikana kokenut.

”Yksinolo on muutoksen sulatusuuni. Ilman yksinoloa jäämme yhteiskuntamme uhreiksi ja olemme edelleen sotkeutuneita valheellisen minämme harhakuviin.”

– HENRI NOUWEN